Vilin kuva jaettavaksi

Vili, jonka tekijä on Petri Hiltunen, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Perustuu kuvaan osoitteessa https://flic.kr/p/GJzSSC.

Vilin kuva joka löytyy myös flickr kuvapalvelusta. Tämä on aineistoa jota voin käyttää cc-lisenssillä julkaistun osaamismerkin hakemiseen oppiminenonline.com sivulla. Kuva on kaikkien vapaassa käytössä ja on kätevää jakaa mm. koiran karatessa ja kaikki voivat huoletta jakamisen tehdä.

Lumia 1020 mallikuva

iPhone 5s mallikuva

Suomujärvellä auringonlaskua

Patvinsuon kansallispuistossa. Koeajo vaunun kanssa liikkeellä. Ihmetteltävä vain on, miten tämä voi olla tosikaan, että on mahdollista retkillä luonnossa näin ja aivan ilmaiseksi. Onhan karavaani elämä kivaa ja pienten lasten kanssa oikeastaan tekee mahdolliseksi retkeilyn, mutta retkeilyni on kyllä muuttanut varsin merkittävästi muotoaan viime vuosina, jostain syystä..

Kultahiekka

Tänne täytyy palata vielä paremmalla aikaa. Nyt ajelimme Ouluun ja poikkesimme yöksi Manamasaloon. Auton saa rannantuntumaan ja aamuaurinko herättää kivasti.

Uusi terassi

Blogailut olleet varsin seis, mutta nyt se taas alkaa uuden desire puhelimen myötä. :) Jos mopoteemaa jotenkin koettaa ylläpitää niin pyörän mittariin on tullut "vain" noin 3000 km tänä kesänä, eikä suurempia reissuja ole suunnitteilla. parin viikon päästä suuntaamme vaimon kanssa tosin islantia autolla kiertämään joten sieltä lienee tulossa uusia postauksia, jotta saadaan pidettyä välejä kotia myös lomaillessa.
:petri

Published with Blogger-droid v1.4.5

Jo perinteiseksi muodostunut ruskamopoilu

Elämä etenee ja pyöräharrastus, jopa ajelunkin osalta, jäänyt varsin vähälle. Kilometrejä on toki tullut näillä sulilla liki 8000, mutta Viron reissun jälkeen vain muutamia satoja. Mutta viime lauantaina tehtiin Petterin kanssa kuramopoilun ruskaretki Ilomantsiin.
Kotona gps:ssa olisi tarkkakin reitti tallella, mutta.. Pääpiirteittäin reitti meni Joensuu-Ilomantsi-Korentovaaran kohdalta rajavyöhykkeen takarajalle, jota pitkin ajoimme etelän suuntaan Möhköön- Petkeljärven kansallispuistoon- Haukivaara-Kovero-Joensuu. Noin 250 km ja suurin osa soratietä. Katurengas ei ollut omiaan, mutta tallissa on vielä yksi satsi nappulakumia ja nämä vaihtuu alle heti ansi tilassa, kun kotiin työreissusta pääsen. Petkeljärjellä jopa tuntui onnettomalta ajaa luontopolkua pitkin, kun hieman märässä maastossa sileä rengas ei tarjoa kovinkaan kummoista pitoa. Eikä tuo kuulalaakerisorakaan ole niitä kaikkein helpoimpia ajaa sliksillä. Mutta muutoin nyt kun gsa:n mittarissa alkaa olla 50000km, niin alan luottamaan pyörään, "lapsentaudit" on sairasteltu ja ajaminen on suurin piirtein helppoa, kivaa. Noin 30000 kilometriä sitä tarvitsikin harjoitella Eifel tornin korkuisella pyörällä ennenkuin se alkaa tuntumaan omalta. Tänä kesänä on oltava myös tyytyväinen sillä yhtään kaatoa ei ole tullut suoritetuksi. Tosin voi olla että tähän on syynä myös varsin vähäiset kilometrit haasteellisessa maastossa. Mutta onhan kaatoja tullut aiemmin myös asfaltilla.. Vielä on hyviä ajokelejä jäljellä, joten matka jatkuu..

--

:petri

Nijmegenin marssi suoritettu

Nelipäiväinen marssi Hollannissa on suoritettu ja matkaa mittariin karttui reippaat 160km. Omat tuntemukseni oli jo kolmen päivän jälkeen luovuttamisen kannalla. Joukkueesta oli aikaisemmin keskeyttänyt yksi jäsen joten minun keskeyttäminen olisi merkinnyt joukkueen suorituksen hylkäämistä. Pahinta tuskaa ei aiheuta mikään yksittäinen kipu tai ongelma, vaan kun useampi ongelma liittyy yhteen niin matkan teko alkaa tuntua mahdottomalta. Vasemmassa jalassa oli jo lähtiessä rakko, joka ei paljoa haitannut. Matkan kestäessä tämä kuitenkin alkoi tuntua ja askellus ei ollut normaalia. Epäpuhdas askel aiheutti hetken kuluttua akilesjänteen kivun, joka rajoitti askeleen pituutta jokaisella askeleella. Toisaalta tämä aiheutti myös että etureisi joutui kovempaan työhön. Toisena marssipäivänä etureisikin alkoi krampata. Nämä vaivat olivat kannettava mukana maaliin saakka. Kolmantena päivänä matkaa oli jo sellainen määrä takana että jalkapohjien kipu oli jatkuvaa. Tämä kipu jokaisen täytyisi kokea itse, ennen kuin sen uskoo. Tunne on kuin pesäpallomailalla lyötäisiin jalkoihin koko ajan. Tämä tunne voimistui neljännelle päivälle jatkuvaksi olotilaksi, joka ei helpota edes tauoilla. Täytyi vain mennä tauolta tauolle ja askel kerrallaan. Minun osalta marssi olisi siis keskeytynyt mutta Pohjois-Karjalan Prikaatille tulevan joukkue mitallin takia kävelin myös viimeiset pakolliset 40km. Matkaa tehtiin pääosin sulkemalla tuska miettimällä mukavia asioita ja kotiin paluun toivossa. Nijmegenissä on melkoinen karnevaali marssiviikolla, jolloin kaupungilla on miljoonia ihmisiä kannustamassa marssijoita. Tämä antaa myös yhden kannustimen jatkaa matkaa askel askeleelta. Joukkueen tuki/painostus näyttelee pääosaa jaksamisen kannalta. Omasta puolestani en voi kehua tehneeni mitään erikoista. That's it..
Joukkueen blogi on osoitteessa: http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2009/07/blogi_pohjoiskarjalaiset_maailman_suurimmassa_marssitapahtumassa_865462.html . Siellä löytyy myös joitakin kuvia marssin varrelta. Tämän postauksen kuva on viimeisen marssi päivän lähtökuopista sekä maalissa poseeraus.
:petri

Starttia odotellessa

Erittäin hyvä että olimme varanneet valmistautumista varten yhden päivän. Tänään on syöty ja syöty ja ... Reppuun tuli pakattua taisteluvarustus eli 10kg hiekkaa. Jalat on teipattu ja nyt nukkumaan sillä lähtö on huomenna klo 4.15. Kuva on sisääntulo portilta leiriin, jossa kaikki 5800 sotilasmarssijaa majoittuu tapahtuman ajan.

Nijmegen 21.-24.7.2009

Saavuimme eilen Nijmegeniin finnairilla. Pieni lentopahoinvointi yllätti, mutta perille päästiin ja punkka löytyi. Eilen olimme tutustumassa Nijmegenin kaupunkiin ja aloitimme syömisen. Matkan pahoinvointi myös oli todennäköisesti osittain tankkauksen vähyydestä. Tänään sataa, toivotaan että huomenna ei sada mutta lämpötila olisi samaa tasoa kuin tänään eli alla 20 astetta. Kyllä tämä tästä lähtee..
:petri

Suunta kohden koto Suomea

Aamu valkeni harmaana Tartossa. Ajoimme suorinta tietä Kurtnaan, jossa piti olla moottoripyörämuseo. Ja olikin, mutta avoinna se oli vain ke, la ja su. Siitä sitten jälleen suorintatietä Tallinnaan. Suorin tie tänään oli aika mutkikas, koska tietöiden vuoksijouduimme kiertelemään useita kymmeniä kilometrejä. Maisemiin kuuluu tiiviisti pellot, joilla haikaroita ja haukkoja. Kokonaisuudessaan onnistunut reissu. Opasteita me emme jokapaikassa joko ymmärtäneet tai sitten ne oli heikot. Tämä tuntuu olevan yleidtä sillä saman tyyliseen ongelmaan törmäsimme toistuvasti. Kuten eilen jo totesin niin palvelut ja ruokailu on edullista. Ja Virossa käydessä kannattaakin syödä hyvin.
Ensi viikolla sitten Hollanti.. :)
:petri

Etelä Viron maisema kierros

Aloitimme päivän Pärnun kierroksella. Beachit löytyi ja Ari pulahti uimaankin Itämereen, vesi oli kuulemma lämmintä. Ajatus uimisesta vaan ei oikein huokuttanut minua. Paikasta jäi vaikutelma että joskus toistekin voisi tulla lomailemaan ajan kanssa. Päivällä ajoimme poikki etelä viron katsellen maisemia ja pysähdyimme Takeperin kartanoa/linnaa tsekkaamaan. Iltapäivästä tulimme Tartoon, josta ensivaikutelma myös on varsin positiivinen. Kaupunki on siisti ja ihmiset ihan ystävällisiä. Jouduin juksattavaksi ja maksoin 90 eek. Tuli tehtyä pieni ostoskierros ja syötyä. Palvelut on edullisia, mutta merkkituotteet maksaa täälläkin. Huomenna matka jatkuu takaisin Tallinnaan ja Suomeen. Vajaat kolme päivää on aivan liian lyhyt aika Viron lomalle. Nähtävää ja tekemistä riittäisi pidemmäksikin aikaa.
:petri

Viron/Itämeren rantaa katsastelle

Aamutuimaan ajoin Helsinkissä vahingossa Turunväylälle, vaikka Länsisatamaan piti ja meinasin myöhästyä laivasta. Onneksi Ari ajoi vähemmän harhaan ja ehti tekemään check inin ajoissa ja saimme jalan laivan oven väliin. Kulinaristiset elämykset aloimme varovasti Tallinnassa hesburgerissa. Rannikkoa pitkin ajettuamme löysimme Haapsalusta Peetris pizza nimisen ruokapaikan, ja kuten nimi kertoo makuelämys oli taattu. :)
Kuva tulee Paldiskista matkan varrelta. Muutoin Viron pojat ovat aloittaneet valtaisan teiden kunnostuksen ja tyylejä on monenlaisia. Välillä tuntui että ajamme enemmänkin soramontussa tai aavikkopölyssä. Yösija löytyi lopulta Pärnun liepeiltä ja pölyt karistettu suihkussa. Mukava matkapäivä, kun kelikin suosii.
:petri

Pukkaa lomareissua Viroon

Pari viikkoa lomailua kotomaisemissa ja reissut tekemättä. Loppu lomalle onkin liian tiivis ohjelma, kun tällä viikolla mennään mopilemaan Viroon ja ensi viikolla Niemegenin marssi. Tänään startattiin puolen päivän jälkeen ylyltä sadevaroitusten saattelemana. Vettä tulikin niskaan ja hartioihin ihan niin kuin kesällä pitää. Suunniteltu mutkareitti pienempiä teitä pitkin vaihtui vitostiehen ja neloseen. Helsinki saavutettu joka tapauksessa ja osa kamoista aika märkinä. Arilla oli kuitenkin hyvä sadeasu, jonka innoittamana minäkin otin normi sadeasun mukaan. Ja todettakoon ettei tätä valintaa tarvitse Suomen kesässä katua. Kuva tulee Kuivalaisen Samin pihalta, jossa saan yösijan. Kiitokset vain talon väelle. Seuraavasta yöstä ei vielä tiedäkään millainen katto pään päällä on vai onko mitään. Aamulla varhain kuitenkin lauttaan ja kohti Tallinnaa.
:petri

Kesäyön marssi 2009

Taasen on käyty Vantaalla kävelyllä. Saas nähdä täytyykö tästä mopolokista tehdä hetkiseksi marssiloki.. Siis projektia aloiteltu pitkin kevättä. Virallinen blog löytyy, eli Nijmegeniin tähdätään noin 1,5 kk:n päästä. Kesäyön marssi oli 60km veryttelyä ja sitten Nijmegenissä laitetaan se satanen lisää. Jos laitetaan, siis koko joukkueen pitää marssia maaliin saakka eli eipä sitä turhaan sooloilla. Nyt mukana oli Kontervaksen vakio marssijoiden lisäksi kokelas lääkärimme Sanna, sekä ressut Jupi, Harri ja Otso. Eli vauhtia piisasi.. Muutama lisäkuva löytyy kuvat sivullani sekä perjantain ja lauantain marssireitit melkein kokonaan :). Perjantaista puuttuu vähän lopusta kun virrat loppui laitteista ja pattereista ja lauantaina inhimillisen erehdyksen eli unohduksen vuoksi aloita-nappia ei tullut painettua.

Mutta ennen Nijmegeniä on loma ja saattaa olla suunnitelmia jopa pienelle mopoiluille. Arin kanssa mietittiin saariston rengas reittiä ajaa ja sitten pohjois Norjaa. Mutta tänään suunnitelmiin pompsahtikin Viro. Ja äkkiottaen molemmat olisi sopivasti kiinnostuneita tästä, joten jatketaan suunnitelmia.

:petri

Mopokausi 2009 alkaa tästä

Pihamaa on jäässä ja sohjossa, mutta asfaltti on pääosin sulaa viime viikonlopun lumisateiden jälkeen. Pihasta lähdön jälkeen en meinannut kaatua juuri kertaakaan. :) Raparoiskuu kuten kurapyörällä kuulukin, mutta abc:llä tuli kahvilla käytyä. Jännää ajaa itse remontoidulla perällä ekaa kertaa. Mutta taisi se olla oikein kasattu.. Tästä on hyvä jatkaa.
___________
Terv.
Petri